Tulokkaat-Nykomlingar 4.1-19.1 ma-su 11-18 må-sö, esillä Marianne Palosen ja 9 muun uuden taiteilijajäsenen työ. Vårt nyrenoverade galleri välkomnar just dej att komma och njuta av våra nya medlemmars konst.
https://www.facebook.com/GalleriaTheodor/videos/976805327833753
Elisabeth de Bruyen taidetta 04.01-19.01 Kuningatarsalissa/Galleria Theodor
Konst av Elisabeth de Bruyne i Drottningssalen / Galleri Theodor 04.01-19.01
EDELLISET NÄYTTELYT – GÅGNA UTSTÄLLNINGAR
Galleria auki ma-su kl.11-18 / Galleriet är öppet må-sö kl. 11-18, Vapaa pääsy, Fritt inträde
Joulukuu on Rakkauden ja Yhdessäolon aikaa. Galleria Theodorin vuosi on ollut sekä vilkas että runsas, kiitos kuvataiteen pulppuavan voiman. On hienoa päättää vuosi 2024 yhteisnäyttelyyn missä 31 taiteilijaa tuovat työnsä meidän kulttuurinälkäisten ihmisten (ja välillä myös eläinten) ihasteltavaksi.
Prinssi, Prinsessa ja Narri-tilassa aloittaa Joulukuu-näyttely 20 taiteilijan voimalla ja Kuningatarsalissa sekä lainaamon tiloissa jatkuu 11 Keraamikkojen myyntinäyttely. Näyttelyt ovat avoinna yleisölle 09.12–21.12 joka päivä kello 11–18 ja niihin on vapaa pääsy.
Joulukuu-näyttelyn avajaisia vietetään ma 9.12 kello 17.00 Galleria Theodorissa ja toivotamme myös median tervetulleeksi.
Galleria siirtyy tämän jälkeen joulutauolle ja avautuu taas la 4.1.2025. Tauon aikana teemme pintasaneerausta ja uusimme osan tekniikasta.
Kiitos kuluneesta vuodesta, Hyvää Joulua ja Onnellista, Luovaa vuotta 2025
December är tiden för Kärlek och att vara Tillsammans. Det gångna året har varit livligt för Galleri Theodor och fruktbart, mycket tack vare bildkonstens pulserande kraft. Det känns fint att kunna avrunda detta år 2024 med en gemensam utställning av 31 konstnärer. Vi kulturhungriga har med andra ord ett ordentligt julbord uppdukat för oss.
I Prinsen, Prinsessan och Narrens utrymmen ordnas “December”-utställningen av 20 konstnärer och 11 duktiga keramiker ställer ut sina verk i Drottningssalen. Utställningen är öppen för allmänheten varje dag 09.12-21.12 klockan 11–18 och det är fritt inträde.
December-utställningens vernissage ordnas på måndagen 09.12 klockan 17.00 i Galleri Theodor och vi önskar också medians representanter välkomna.
Galleriet tar sen en jul paus och öppnar igen på lördagen 04.01.2025. Under pausen gör vi både ytsanering och förnyar delvis tekniken i galleriet.
Vi tackar för det gångna året och önskar en God Jul och ett Lyckligt och Kreativt år 2025
Joulukuu-December:
Taiteilijat ovat/ Konstnärerna är:
Emil Lehtinen
Jaakko Stick
Minna Lahtinen
Marianne Palonen
Viktoria Tolstaya
Anna Niinimäki
Riitta Harjukari-Laine
Olli Räty
Kirsti Koskinen
Piia Miettinen
Marit Björkbacka
Mirja Havukainen
Satu Idström- Clavert
Lea Seppälä
Alf Hemming
Katriina Risku-Vartiainen
Eija Muuronen
Taija Mäntylä
Timo Schultz
Ninni Juuti
Keraamikot/Keramikerna: Tero Maksimainen, Kaija Ilomäki, Kaisa Korpela, Johanna Kääriäinen, Hanna Neuvonen, Josef Rauh, Merja Skogster, Kati Taivalantti, Hanne Tuomivaara, Linda Öhman, Pia Hynninen.
Näyttely on auki joka päivä ma-su kl. 11–18 21.12 asti, vapaa pääsy
Utställningen är öppen varje dag må-sö kl. 11-18 till den 21.12, fritt inträde
Keramiikkajuhlat Galleria Theodor Kuningatarsali 26.11.-21.12.2024
Keramiikkajuhlat on yhdentoista taiteilijan ja taidekäsityöläisen yhteinen näyttely
Galleria Theodorin Kuningatarsalissa. Esillä on runsas ja monipuolinen tarjonta
taidekeramiikkaa ja uniikkia käyttökeramiikkaa.
Näyttelyn taiteilijoita yhdistää keramiikka-artesaanin opinnot Axxell Utbildningissä
vuosina 2010-2012. Ryhmän yhteinen näyttelydebyytti oli keväällä 2012
artesaaniopintojen päättönäyttelyssä. Seuraavaa tapaamista saatiin odottaa aina viime
vuoteen saakka, jolloin yhteisnäyttely rakentui Elina Soraisen muistonäyttelyn
yhteyteen. Yhdessä tekeminen tuntui sujuvalta, joten ryhmä päätti toteuttaa yhteisen
näyttelyn myös tänä vuonna. Osa tekijöistä on päätoimisesti taiteilijoita, osa
sivutoimisesti päivätyön ohessa. Kaikkia heitä yhdistää intohimo keramiikkaan ja käsillä
tekemiseen.
Näyttelyn nimi kertoo tästä jaetusta intohimosta, näyttelyn runsaasta tarjonnasta sekä
tietysti loppuvuoden juhlakaudesta. -Ja yhteisen näyttelyn järjestäminen on jo sinänsä
juhla.
Juhlissa mukana:
Kaija Ilomäki
Pia Hynninen
Kaisa Korpela
Johanna Kääriäinen
Tero Maksimainen
Hanna Neuvonen
Josef Rauh
Merja Skogster
Kati Taivalantti
Hanne Tuomivaara
Linda Öhman
EDELLISET NÄYTTELYT – GÅGNA UTSTÄLLNINGAR
LUE TAITEILIJOIDEN ESITTELYT
Lars Eriksson
Lohja
Unen metsä
Luontokuvaajan missio on kertoa siitä todellisuudesta, jonka hän kohtaa luonnossa, ja niistä kokemuksista,
jotka syntyvät pitkien rupeamien aikana luonnossa. Valokuvaajan kertomukseen sisältyvät havaintojen
lisäksi kertojan tunteet, arvot, myytit ja uskomukset. Kuvat avaavat ikkunan maailmaan, josta kaikilla
urbaaneilla ihmisillä ei enää ole omakohtaista kokemusta. Valokuvaaja toimii viestinviejänä kahden
todellisuuden välillä. Toinen todellisuus avautuu erämaan sydämessä, äärimmäisissä olosuhteissa,
poikkeuksellisissa sääoloissa, yön tunteina, piilokojun ikkunan tai lähikuvauslinssin kautta.
Vuonna 2001 helsinkiläisessä Galleria Laterna Magicassa ensiesityksensä sai valokaappidioista koostunut
Metsän peitossa. Näyttely oli koko huoneen kokoinen valokaappidioista muodostettu installaatio, jonka
avulla tutkin metsämaiseman kolmiulotteista rakennetta, pintoja, värejä ja tunnelmaa. Pelkistin
monitasoisen maiseman selkeäpiirteisiksi puukuviksi, joista rakensin näyttelytilaan näkymiä
eteläsuomalaiseen metsämaisemaan. Heräsi ajatus: voisivatko kuvat olla vieläkin pelkistetympiä?
Kun valokuvaaminen vaihtui digitaaliseksi, itse kuvaustapahtuma muuttui oleellisesti. Monenlaisten
kokeilujen tekeminen tuli mahdolliseksi ilman, että valtavia määriä filmiä olisi mennyt hukkaan. Tähän
näyttelyyn valitsin kokoelman kuvia, jotka ovat syntyneet näissä kokeiluissa. Kuvissa näemme unenomaisia
metsämaisemia. Kameran liikahdus valotuksen aikana häivyttää yksityiskohdat. Jäljelle jää väripintoja ja
hahmoja. Enää näkyvät vain metsämaiseman oleelliset yleispiirteet.
Toimintani valokuvaajana
22 yksityisnäyttelyä vuosina 1992–2011
12 yhteisnäyttelyä vuosina 1997–2024
5 valokuvataiteen apurahaa
Fotocentrum Raseborg Valokuvakeskus ry:n (Galleri Zebra) hallituksen jäsen/varajäsen v. 2000–2014 ja
näyttelytyöryhmän jäsen.
Fotocentrum Raseborg Valokuvakeskus ry:n v. 2002 tuottaman Lapsi ja Kuva –valokuvanäyttelyn ja –
tapahtuman suunnittelutyöryhmä.
Artikkeleita aikakauslehdissä, mm. Kameralehti, Camera Natura (Ruotsi), Luontokuva.
Kuvaesityksiä yleisötilaisuuksissa ja yhdistysten kokouksissa.
Lohjan Luontokuvaillan pääjärjestäjä vuosina 1998–2025.
Alf Hemming
Loviisa
Olen 73-vuotias pitkän linjan valokuvaaja. Aloitin kuvaamisen rippikouluajoista, jolloin sain ensimmäisen
kamerani. Kuvasin pääasiassa Nurmijärven luontoa aloittaen mustavalkokuvauksesta ja omien kuvien
vedostamisesta jatkaen väripaperikuvien ottamiseen. Täydensin visuaalista osaamistani käyden vuoden
verran Hyvinkään taidekoulua (1970-71).
Suoritettuani armeijan (1971-72) aloitin opiskelun Helsingin yliopistossa (1973 -) siirryin pääasiassa
diakuvaukseen. Myöhemmin palasin mustavalkokuvaukseen kiinnostuttuani myös vanhojen kameroiden
keräämisestä. Liityin Suomen valokuvahistorialliseen yhdistykseen (SVHY).
Aloitin näyttelytoiminnan 2002 kesäpaikkamme Sarvisalon valokuvatuttavan Ove Paulin kanssa. Vuonna
2004 muutin Porvooseen pitkäaikaiselta asuinpaikkakunnaltani Nurmijärven Rajamäeltä. Vaimoni galleria
(Galleria Art & Book) vanhassa Porvoossa antoi mahdollisuuksia omiin näyttelyihin.
Vuonna 2019 liityin Pro Luontokuva yhdistykseen ja olen ollut sen puheenjohtajana siitä lähtien. Vuonna
2020 muutin Loviisaan ja liityin taideyhdistykseen. Olen pitänyt muutaman oman näyttelyn (Sannäsin
kartano kesällä 2023, yhteisnäyttely Lars Erikssonin kanssa Theodorissa 2024) ja osallistunut
taideyhdistyksen jäsennäyttelyihin. Tämä toiminta synnytti ajatuksen Pro Luontokuva ry:n näyttelyn
järjestämiseen galleria Theodorissa.
Valokuvaamiseni päätavoitteena on ollut valokuvien esteettisyys. Olin lähellä lähteä jatkamaan
taideopintoja Hyvinkäällä, mutta sattuma johdatti valokuvauksen pariin keinona itseilmaisuun. Pidän
erityisesti maisemakuvauksesta, mutta myös lähikuvaus ja yökuvaus, tähtitaivas ja ilmakehän valoilmiöt
ovat mieluisia alueita.
Tom Hindsberg
Kirkkonummi
Olen harrastuksenani valokuvannut luontoa lähes 60 vuotta, tosin välillä on ollut myös taukoja toiminnassa.
1970- ja 1980-luvuilla aihepiireinä olivat eniten linnut ja nisäkkäät. Myöhemmin olen kuvannut etupäässä
maisemia, kasveja ja sieniä. Satunnaisesti kuvaan myös nykyään eläinaiheita. Mieluisimmat kuvauskohteet
liittyvät metsiin ja metsien suojeluun. Kuvaan jonkun verran myös kulttuurimaisemia vanhoine
rakennuksineen ja niittyineen, joiden kasvilajisto on köyhtynyt umpeenkasvun ja vieraslajien vuoksi.
Parhaista kuvistani vedostan itse mustesuihkuprinttejä.
Toimin pitkään paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen aktiivina, mm. puheenjohtajana. Olen siitä syystä
valokuvaamalla dokumentoinut arvokkaita luontokohteita sekä luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyviä
ongelmia. Olen ensisijaisesti kotiseudun valokuvaaja. Vain loma-aikoina kuvaan myös muualla Suomessa.
Olen järjestänyt muutamia valokuvanäyttelyitä ja myös pitänyt yleisölle useita kuvaesityksiä. Olen vetänyt
yleisölle tarkoitettuja luontoretkiä, joissa yhtenä teemana on ollut luontovalokuvaus.
Pentti Johansson – 50 vuotta luonnonkuvausta
Mäntsälä
Kipinän luontoon ja luonnonkuvaukseen sain kouluaikana hyvän biologian opettajan innoittamana. Vuonna
1972 päästyäni opiskelujen jälkeen vakituiseen työpaikkaan ostin ensimmäisen järjestelmäkamerani. Tämä
on vieläkin satunnaisessa käytössä pitäen sisällään mustavalkofilmiä.
Aluksi kuvailin maisemia, perhekuvia ym. käytössäni olleella 50 mm normaaliobjektiivilla. Myöhemmin sain
hankittua lisää optiikkaa, laajakulmaobjektiivin sekä teleobjektiivin lintujen ja eläinten kuvaukseen.
Kuvaajaurani alussa luin kaikki käsiini saamat valokuvausoppaat ja -lehdet. Taidon karttuessa siirryin
mustavalkokuvauksesta diafilmin käyttöön.
Vuonna 1976 olin yhtenä henkilönä perustamassa silloiseen asuinkuntaani kameraseuraa, jonka nimeksi tuli
Tuusulan Harrastajavalokuvaajat ry. Myöhemmin seuran nimi muutettiin Tuusulan Valokuvaajat ry:ksi.
Suomeen oli sama vuonna perustettu yhdistys Suomen Luonnonvalokuvaajat ry. Yhdistykselle lähetin
jäsenhakemuksen kuvanäytteineen ja pääsin jäseneksi 1977. Kuvien markkinointia varten
Luonnonsuojeluliiton yhteyteen perustettiin toimisto, Luonnonkuva arkisto, josta tuli yksi kanava kuvieni
markkinointiin.
Vuonna 1984 perustin sivutoimisen toiminimen ja vuodesta 1993 olen työskennellyt päätoimisena
itsenäisenä elinkeinon harjoittajana. Luonnonkuvauksen lisäksi kuvasin myös muita aiheita ja kehitin filmejä
sekä kuvia paikallislehdelle, jopa kahdelle hetken aikaa. Elettiin aikaa ennen digikautta. Henkilöitä,
perhekuvauksia, yritys- ja tuotekuvauksia, kuvaesityksiä messuille ja mainostoimistoille sain myytyä laajan
verkoston kautta. Kuvat kirjoihin, lehtiin, kaletereihin, postikortteihin jne. kävivät hyvin kaupaksi
Luonnonkuva-arkiston välittämänä.
Vuoteen 1987 saakka kuvailin kameroilla, joissa valotus ja tarkennus täytyi säätää käsin, mutta nyt oli aika
ottaa jälleen askel uuteen tekniikkaan. Markkinoille oli tullut kameroita, jossa automatiikka hoiti
tarkennuksen ja oikean valotuksen. Diafilmin käyttö jatkui aina vuoteen 2004 saakka, jolloin ostin
ensimmäisen digikameran. Siinä ei enää ollut filmiä, vaan kuva muodostui kuvakennolla sähköisesti ja tallentui
pienelle muistikortille. Kuvia pystyi muokkaamaan tietokoneella ja tallentamaan eri kansioihin esimerkiksi
kuva-aiheiden ja päivämäärän mukaan. Nyt ei enää ollut suuria filmikuluja, mutta rahaa kului tietotekniikkaan,
uuteen kuvauskalustoon, kuvankäsittelyohjelmiin ja käyttölisensseihin. Digitaalisen kuvauksen kehitys on
ollut huimaa. Vuosittain tulee markkinoille uusia toinen toistaan monipuolisempia ja tehokkaampia
kameroita. Onneksi vanhat objektiivit sopivat myös uusiin digikameroihin ja sovitteilla saa kiinnitettyä
vanhojakin objektiiveja uusiin peilittömiin kameramalleihin.
Oman toiminimen lakkautin ja lopetin elinkeinon harjoittamisen vuonna 2022. Siitä lähtien olen taas ollut
vapaa harrastajavalokuvaaja. Urani alussa olin kiinnostunut vesiluonnon kuvaamisesta. Vieläkin minulla 3
venettä eri kuvaustilanteita varten, mutta ikä tekee omat rajoituksensa. Veri vetää edelleen vesiluonnon
pariin. Veri vetää myös pohjoiseen lappiin ja etenkin Viron länsirannikolle ja saariin, Ehkä jotakin projektia on
taas syntymässä? Kuvia on ainakin paljon. Viron lisäksi Ahvenenmaa on minulle erityisen tärkeä kuvauskohde.
Jäsenyydet: Tuusulan Valokuvaajat ry 1976 lähtien, puheenjohtajana ja hallituksessa useita vuosia
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry 1977 lähtien, hallituksessa 1990–1994 ja vielä 2000–2004
Pro Luontokuva ry 2005 lähtien
Mäntsälän Taideyhdistys 2005 lähtien
Kirjat: Kivilamminruolta Isoholmaan MLSY juhlakirjan kuvitus 1988
Mäntsälä Mielellään kotiseutukirja 2001, teksti Kirsti Manninen
Lahemaa kirja Viron ensimmäisestä kansallispuistosta 2027, teksti Peeter Hussar
Näyttelyt: Talvilintuja 40 lintukuvaa, kiersi kaikissa Mäntsälän ala-asteen kouluissa 1983
Elämää Kotojärvellä 90 kuvaa, Mäntsälä ja Järvenpää 1984 ja1985
Metsäluontoa 40 kuvaa, Helsinki Eläinmuseo 1991
Laulujoutsen 20 kuvaa, Nastola Taarasti 1998
Kellokosken Ruukki isoja kuvia, Tuusula ja Orimattila 1999 ja 2000
Metsiä ja tuntureita 14 kuvaa, Mäntsälä 2000
Maisemiani 24 kuvaa, Helsinki Luonnonkuva-arkiston näyttelytila 2001 ja lisäksi
sama näyttely Tuusulassa ja Lapinjärvellä sekä Heinolassa
Kotiseutuni luontoa 50 kuvaa, Mäntsälän kunnantalon aulatilat 2004
Viro Lahemaan kp:n opastuskeskus 2005
Lahemaa 52 kuvaa, Lahemaan kansallispuistosta, Sagadin kartanon
metsämuseo, Viro 9.12.2007 – 9.1.2008, kirjan julkaisu
Lahemaa edelliset näyttelykuvat, Mäntsälä Apposen Galleria 2008
Lahemaa edelliset näyttelykuvat, Palmse, kansallispuiston opastuskeskus
Viro 1.10.2008 – 29.1.2009
Meidän metsä 60 isoa kuvaa, Järvenpää -talo galleria Järnätti yhdessä Seppo
Lindforsin kanssa 10.3.2024 – 25.3.2024. Näyttelyssä kävi yli 1000 vierasta.
Pitkästä aikaa pyydettäessä innostuin näyttelytoiminnasta. Kokemus oli
hieno ja kannustava.
Näiden lisäksi minulla on ollut valokuvia näytteillä Tuusulan Valokuvaajien ja Mäntsälä
Taideyhdistyksen yhteisnäyttelyissä.
Apurahat: Päijät-Hämeen maakuntarahasto, apuraha Mäntsälän Kotojärven kuvaamiseksi ja näyttelyn
järjestämiseksi
Finnfoto, apuraha 1500 euroa ”Kotiseutuni luontoa” näyttelyn valmistamista varten
Muuta: Useita luentoja luontokuvauksesta erilaisissa yleisötilaisuuksissa.
Opetustyötä digikuvauksen ja kuvankäsittelyn alkeista Järvenpään ja Keravan Opistossa usean
vuoden ajan.
Ohkolassa 1.11.2024
Pentti Johansson
pentti.johansson@dlc.fi
puh. 0400 845 734
Ari Kaarakainen
Myrskylä
Luonto ja metsissä liikkuminen on ollut minulle luonnollista ja tärkeää lapsesta saakka.
Valokuvausharrastuksen aloittaminen jo 12-vuotiaana syvensi ja laajensi luontosuhdetta entisestään.
Olen pyrkinyt kuvissani saamaan esille metsän asukkaiden persoonallisuutta ja käyttäytymistä, mikäli
mahdollista, huumoriakaan unohtamatta. Tavoitteenani on ollut yksinkertaisesti vain mahdollisimman hyviä,
itseäni miellyttäviä ja kiinnostavia kuvia.
Nykyään kevyt ja monipuolinen kamera kulkee mukanani metsälenkeillä ja avoimin mielin liikkuessa kuvia
syntyy usein myös spontaanisti. Eli kuvaaminen tapahtuu enimmäkseen maastossa kuljeskellessa. Aihepiiri
on laaja, maisemista ja valoista pieniin yksityiskohtiin, jäämuotoihin ja kaikenkokoisiin metsän asukkaisiin.
Eräät mieluisimmista kohteista ovat olleet erilaiset taivaan ilmiöt, kuten monimuotoiset pilvet, revontulet ja
meteorit.
Piilokojua olen käyttänyt eniten metsojen soidinta kuvatessa yli 20 vuoden aikana, kymmeninä
unohtumattomina kevätöinä kuunnellut metsän ääniä ja seurannut soitimen kiihkeitä hetkiä aamun
sarastuksessa.
Menneiden vuosikymmenien aikana olen myös myynyt jonkun verran kuviani sekä niihin perustuvia
lehtijuttujakin, mutta se puoli on jäänyt jo vähemmälle.
Metsien raju käsittely ja linnuston nopea lajikato on valitettavasti rajoittanut viime vuosina
kuvausmahdollisuuksia merkittävästi. Tarve päästä luontoon liikkumaan ei kuitenkaan ole kadonnut
vieläkään.
Jussi Leppänen
Karjalohja & Helsinki
Meri ja sen rannat ovat houkutelleet minua niin kauan kuin muistan, ja vuosikymmeniä sitten tarttui
rantamatkoille mukaan myös kamera. Valokuvausvälineet ovat vuosien varrella vaihtuneet lukemattomia
kertoja, ja edelleen on aina jonkinlainen valokuvauskone matkassa. Innostus luonnon kuvaukseen johti
aikoinaan valokuvauksen opintoihin, ja valokuvaus on niistä ajoista lähtien ollut myös osa työtäni.
Maiseman kuvaaminen on tervettä eskapismia nykyajan alati kiihtyvästä elämästä. Hiljaista kapinaa ihmisen
aiheuttamaa turhaa kiirettä vastaan. Maisemaan pysähdytään, sitä tutkitaan, etsitään, valitaan kuvakulmia
ja jostakin sieltä se kuva aina löytyy. Maiseman kuvaamiseen kannattaa käyttää aikaa, sitä pitää työstää
korvien välissä, edetä vaivihkaa maiseman edessä ja vasta silloin se avautuu kokonaisuudessaan.
Parhaimmillaan syntyy valokuvia, joissa maiseman syvyys ja arvoituksellisuus puhuttelee myös katsojaa ja
antaa hänellekin hetken hiljaisuutta tämän kaiken metelin keskellä.
Meren rannoilta löytää kymmenien tuhansien vuosien jättämiä jälkiä ja ihmisen toimintaa muinaisuudesta
nykyaikaan. Meri on aina kuljettanut kulttuureita, ja merien rannoille ne ovat kotiutuneet. Jääkaudet ja
vuosisatojen ahtojäät ovat hioneet kalliot ja vieritelleet kiviä rannoillamme monenlaisiin asetelmiin. Aavoilta
rannoilta näkee kauas ulapalle, mutta usein jalkojen juuressa on myös monenlaista elämää. Meriluonnon
laaja kirjo on valtava kokonaisuus.
Näyttelykuvani ovat Rankin saarelta Kotkan edustalta.
Elina Nuortie
Helsinki & Raasepori
Elämä meren äärellä näkyy lempiaiheissani. Meriluonnon ja saaristokulttuurin lisäksi rouheatkin kohteet
sekä ihmisen ja luonnon rajapinta eri puolilla maailmaa kiinnostavat.
Valokuvauksen ohessa toimin graafisena suunnittelijana ja kirjoittajana. Kuvistani tehtyjä tauluja voi ostaa
pienestä taulupuodistani: taskurapushop.fi.
Rainer Salo
Hyvinkää
Aloitin luontokuvauksen 1970-luvun alkuvuosina. Pari ensimmäistä vuosikymmentä kuvasin
lintuharrastuksen ohessa pääasiassa lintuja. Lintukuvauksen rinnalle tuli 1990-luvulla hirvieläimet ja luonto
hiukan laajemmin. Vuodesta 2010 lähtien on kuvausten kohteena ollut enimmäkseen hyönteismaailman
ihmeet.
Olen myös osallistunut menestyksellä kansainvälisiin valokuvauskilpailuihin. Näistä olen saanut
kansainvälisen EFIAP bronze arvon.
EDELLISET NÄYTTELYT – GÅGNA UTSTÄLLNINGAR
Tiiu Piibur Galleri Theodor 14.10-27.10
HUOM!!! MA 23.9 kl. 17.00 NÄYTTELYIDEN AVAJAISET TERVETULOA OBS!!! MÅ 23.9 kl.17.00 Båda utställningarnas VERNISAGE VÄLKOMMEN
Lovisa Konstföreningens medlemmars gemensamma utställning “SOMMAR”
Yhteisnäyttely “KESÄ” missä mukana Loviisa Taideyhdistyksen jäsenet
Taiteilijat/Konstnärer:
Piia Miettinen,
Kristiina Degerman-Balici,
Inna Kontiainen,
Jaana Vanne,
Tuija Linkola,
Heleena Kleemola,
Marianne Palonen,
Mia Kolari,
Alf Hemming,
Sari Kantele,
Riitta Harjukari-Laine,
Marja-Liisa Karjalainen,
Marja Hallen,
Nina Pauloff,
Petriina Wäre,
Heidi Wirgentius,
Seija Westman,
Timo Schultz,
Jukka Jokinen,
Lea Seppälä,
Leif Blomqvist,
Taija Mäntylä,
Teoskuva Esa EeJii Juhanin näyttelystä Bild från Esa EeJii Juhanis utställning 2.9-22.9
OBS! Aarne Ruokokoskis utställning fortsätter/näyttely jatkuu 2.9-22.9 HUOM!
EDELLISET NÄYTTELYT – GÅGNA UTSTÄLLNINGAR
EDELLISET NÄYTTELYT – GÅGNA UTSTÄLLNINGAR
Tulosssa 10.6-30.6 På kommande
EDELLISET NÄYTTELYT – GÅGNA UTSTÄLLNINGAR
EDELLISET NÄYTTELYT – GÅGNA UTSTÄLLNINGAR
HUOM! Kirsi Pohjolan näyttelyaika 18.3-6.4 utställningstid OBS!
EDELLISET NÄYTTELYT – GÅNGNA UTSTÄLLNINGAR 2024
Su 17.3 Satu Tiiran näyttely loppuu n. kl. 13.00 Satu Tiiras utställning avslutar c. kl. 13.00
EDELLISET NÄYTTELYT – GÅNGNA UTSTÄLLNINGAR 2024
Uusi vuosi 2024 alkaa mahtavalla tavalla. Loviisa Taideyhdistykseen vuonna 2023 liittyyneet jäsenet esiintyvät Tulokkaat-näyttelyllä 02.01-14.01.2024 Galleria Theodorissa. Det nya året 2024 börjar på ett präktigt sätt. Lovisa Konstföreningens nya medlemmar från år 2023 presenterar sin konst genom Debutanterna-utställningen som pågår 02.01-14.01.2024. Tervetuloa, Välkommen. Avoinna ma-su 11-18 må-sö Öppet. Vapaa pääsy, Fritt inträde. Avajaistilaisuus Vernissage ke/ons 03.01.24 kl. 17.00
